Mustaa ja valkoista

Enpä olisi osannut muutama vuosi sitten edes kuvitella, miten mustavalkoinen minusta tulee. Vaatteet ylläni on usein harmaata, mustaa ja valkoista, mutta toki välillä violettia ja jopa ripaus punaistakin joskus. Sisustuksessa näyttää sama värikoodi valtaavan alaa.

Kävin ostoksilla Jyskissä. Piti ostaa vain halpa fleecepeitto käsityötarpeiksi (siitä myöhemmin toisessa blogissani Eipäs: myöhemmin huomasin, että julkaisin tän "väärässä" blogissa) mutta huomasin lähteväni ison kasan kanssa - kaikki mustavalkoisena!

Tämä on käsityömateriaalia, hinta muutaman euron.

Ihanan iso ja pehmeä torkkupeite

teippirullakin pitää olla mustavalkoinen!

 
Koska henkari-vaatekaappini on hirveän pieni ja täysinäinen, kuvittelin pitäväni pitkät housut hyllyllä. Kyllähän ne siinä isossa pinossa ryppyyntyy, joten ostin tällaisen housuhenkarin, kun sellainen eteeni tupsahti. Tuntuu kätevältä, varsinkin, kun nuo poikkipuut saa irti. Housujen laittaminen ja poisottaminen sujuu siis kätevästi.

Kaapissa tuo hökötys ei vie kuin yhden henkarin tilan, joten sen sain vielä mahdutettua tupaten täyteen pikkukopperooni.

Olin jo jonkin aikaa etsinut mustaa tai valkoista kannellista laatikkoa makkariin sänkyni viereen epämääräisille nyttyröille, mitä siihen kertyy. Yösukat, säärystimet, käsirasvaushanskat ym... Tämä 2,50 euroa maksava kori oli nappilöytö!

Torkkupeittoja ostin kaksi, mustan ja valkoisen. Toinen jää makkariin ja toinen siirtynee keittiöön. Molemmat ovat oikein suloisen pehmeitä ja ennen kaikkea tarpeeksi isoja. Yhdet päikkärit jo otin tuohon valkoiseen kääriytyneenä. Makoisaa oli! Molemmat peitot ovat kylläkin keinokuitua, mitä yleensä inhoan, mutta eipä ollut hintakaan paha, parinkympin luokkaa.

Nyt alkaa makuuhuone olla mieleinen. Paitsi. Tuo jalkalampun jalkaosahäkkyrä on ikävän näköinen. Olen kuitenkin tykästynyt lamppuun, vaikka välillä jo meinasin vaihtaa sen johonkin eleettömämpään. Mutta tässä on hyvä valo ja pitää kai sitä jotain romanttistakin sentään olla?

Tuota sängyn vastapäistä seinää joudun varmaankin vielä miettimään. Siellä on ihan turhan paljon tapahtumaa. Kukaan ei noilla tuoleilla ikinä istu, niille vaan kasataan päiväpeite ja tyynyt. Molemmista tuoleista tykkään kovasti, olen ne itse päällystänyt ja sopivat värimaailmaan. Sille seinälle tulee vielä tauluja, kuvia perheenjäsenistä.

Mervi