Keskeneräinen keittiö

Tässäpä tulee kuvia keskeneräisestä keittiöstämme. Valitettavasti kuvat ovat huonolaatuisia, ensimmäisiä uudella kamerallani.

Näihin yläkaappeihin pitäisi mahtua meidän kaikki astiat...ei millään! Ronskia karsintaa pitää tehdä tai sitten siirtää astioita olohuoneeseen vitriinihyllyyn (jota meillä ei ole, eikä tule).

Alakaapisto näyttää tältä, tai paremminkin -koneisto. Mikro puuttuu ja astianpesukoneen etupaneeli.

Tähän nurkkaan ei tule kaappeja, sillä muuten pöydän ympäristö olisi käynyt liian ahtaaksi. Pöytä tulee tuohon ikkunan alle. Pöytä, jota meillä ei vielä ole ja josta emme ole päässeet yksimielisyyteen.

Kylmälaitteet on tässä vaiheessa vielä olohuoneen puolella, ne tulevat tähän tyhjään kohtaan:

Tässä pikainen katsaus, tarkempia tietoja ja toivottavasti parempia kuvia tulossa....

Mervi

Poikkeuslupaa ja kuvia putiikista

Poikkeuslupa uuden liike/asuinrakennuksemme remontoinnille ja käyttötarkoituksen muuttamiselle on myönnetty. Nyt on myös kuukauden valitusaika umpeutunut ja jos ei kukaan ole valittanut, pääsemme hakemaan rakennuslupaa ja sen jälkeen vasta tosi toimiin.

Liikepuoli kuitenkin on jo kunnossa ja putiikin avajaisetkin pidetty. Tänään oli varsinainen ensimmäinen myyntipäivä ja ehdin muutaman kuvankin ottaa.

Eteisestä

Eteisen toiselta seinältä

Näkymä eteisestä myymälään

 

 

Kurkkaus tarvikepuolelle

Näkymä myymälän perältä takaisin eteiseen

Olen tyytyväinen putiikkiini. Pimeämpänä vuodenaikana saattaa kyllä valaistus tuntua puutteelliselta. Jotenkin tuo puurimakatto imee kaiken valon. Nyt on vaan muistettava pitää käytävät tyhjänä, vaikka kuinka tekisi mieli laittaa sitä ja tätä joka nurkkaan. Väljissä tiloissa on pyörätuolin kanssa helpompi liikkua.

Mervi

Industrial style

Eikös se nyt ole trendikästä - sisustustyylinä "Industrial"?

Meidänkin uudessa kodissa on ihan selvästi piirteitä sellaisesta. 

Ja ihan pyytämättä ja tekemättä mitään sen eteen.

Tämä näkymä on käytävästä kohti putiikin puolta.

Tänään kysyin mieheltäni, että tehdäänkö noille ilmastointiputkille jotain. Ensin se sanoi, ettei tehdä. Minä ehdin siis vastaamaan, että sitten siihen laitetaan sellaiset teollisuustyyppiset valaisimet. Äkkiä se alkoi selittää, että kyllähän ne voi peittääkin. Käänsi kelkkansa siis.

Marko Paananen sanoi sisustusohjelmissaan jotenkin näin: "Mitä ei voi peittää, sitä pitää korostaa". Jos näitä ei saa peittoon, niin olkoon sitten näkyvissä ja korostetaan Industrial -styleä laittamalla myös tyyliin sopivat valaisimet.

Esimerkki pinterestistä:

 Kuka neuvoisi, miten nappaan kuvan Pinterestistä oikeaoppisesti, eli niin, että kuvaan tulee myös tieto sen alkuperästä. Vaikka miten yritin, en onnistunut. Tämä kuva siis ilman niitä tietoja.

Mutta eikö vain sopisikin tuollaiset lamput ylläolevaan eteiseen, vai sopiiko?

 Mervi

Kaupan täti töissä

Tänään lähdin mieheni kanssa töihin putiikkiin. Tiesin kyllä, etten ihmeisiin kykene, mutta että vähän tavaraa hyllyyn, jotta hahmotan tilan riittävyyden tai riittämättömyyden.

Tällaista oli työnteko:

Hyvin toimii tämä sohva. Ostin sen juuri tähän tarkoitukseen. Että saan välillä levätä, nostaa jalat vaaka-asentoon. Tämä tulee olemaankin tässä, toimistossani. Ihan tästä ei näe ulko-ovelle, että voisin samalla nähdä, jos joku asiakas tulee... jos jonkun peilin laittaisi?

 

Nämä mun rakastamani puuvillakankaat laitettiin ensimmäisenä hyllyyn. Eikös olekin kaunista?
Sain ostaa halvalla tällaisia pleksilaatikoita. Aika kova jynssääminen niissä oli, kun olivat lähes kauttaaltaan teipinjälkien peitossa. Kuluneethan ne on, mutta ajavat asiansa. Tänään laitoin näihin villasukkia, yhteen miesten, toiseen naisten ja kolmanteen lasten. En tiedä toimiiko, mutta tästä lähdetään.

Pellavasydämen Mervi

Makuuhuoneen kuvia ja vähän muitakin

Kävimme tänään pikapikaa talolla ja napsin muutaman kuvan muuttuneista kohteista. Tässä makuuhuonetta:

Tuossa oikealla on lavuaari, jonka säilyttämisestä kerroin viime postauksessa. Vasemmalle seinälle tulee tehostetapetti ja sängynpääty. Juuri muuta ei huoneeseen mahdukaan, paitsi ehkä ikkunan alle lipasto. Tähän mennessä mieheni on vain purkanut. Katosta loistevalot ja seiniä kiertävät johtoja sisältävät "kaukalot".

Katto näyttää nyt rumalta, kun lamput on otettu irti. Se kuulemma maalataan.

Otin kuvia myös käytävältä:

Makuuhuoneen jälkeen tulee tällainen kohta. Nyt tästä mennään porraskäytävään ja tuon vaalean oven takana on meidän tuleva keittiö ja olohuone. Tuo seinä, missä on pikkuruinen patteri, tullaan kuitenkin purkamaan, joten ei tarvitse porraskäytävän kautta koukata.

Punaisessa porraskäytävässä on mielestäni viehättävä 60-luvulle tyypillinen säleikköseinäke. Näitä portaita mennään ylös isännän valtakuntaan. Siellä on oikeastaan kaksi pientä huoneistoa. Toisen voisi vaikka laittaa vuokralle, siellä on nyt jo keittiö ja kylpyhuone käyttövalmiina.

Alaspäin portaikko johtaa ulko-ovelle. Vasemmalta mennään myös kellarikerrokseen. Todennäköisesti minä en tule käyttämään tätä sisäänkäyntiä, vaan kuljen putiikin kautta, sillä siellä ulko-ovi on maan tasalla.

Täällä nimittäin on oven jälkeen ulkopuolella taas portaat ylöspäin. Pyörätuolilla siis aivan mahdotonta kulkea.

Ja sitten vielä näkymä pitkin käytävää... makuuhuoneen ovelta koti putiikin eteistä. Tuon pimeän käytävän jälkeen näkyy kulma rokokootuolia - siinä on minun "konttorini" ja sen perästä onkin varsinainen myymälähuone. Mieheni seisoo sen takana olevan eteisen kohdalla. Saa siinä huutaa, jos mielii saada toisen kuulemaan!

Tämä mutka taitaa olla kaikkein kapein kohta koko huushollissa. Siinä saa mennä kieli keskellä suuta, ettei ole rystyset verillä, kun pyörätuolia kelaa....

mervi

Makuuhuonetta pala palalta

Tänään tuli postista paksu kirje kaupungilta, mutta mieheni nimellä. En siis TIETENKÄÄN sitä avannut. Arvelen, että siellä on päätöksiä hakemastamme poikkeusluvasta. Ainakin Uusikaupunki julkaisee netissä eri lautakuntien ja kaupunginvaltuuston ja -hallituksen kokousten esityslistat ja pöytäkirjat. Sieltä olemme jo nähneet, että meidän poikkeuslupa on yksimielisesti hyväksytty. Näin ollen pääsemme koht`sillään tositoimiin remontin kanssa.

Koska rakennus on toiminut neuvolana, sen joka huoneessa on vesipiste, pesuallas ja hana.

Tämä kuva ei ole makuuhuoneesta, mutta samat elementit on sielläkin. Nyttemmin makuuhuoneesta on poistettu loisteputkivalaisimet ja nuo tuollaiset seinää kiertävät kourut, jossa kukee johtoja. Ensin päätimme poistaa myös vesipisteen, mutta sitten keksinkin, että eihän sitä kannata ottaa pois. Mieheni lämpeni heti myös ajatukselle.

Nyt on vähän tahtojen taistelua siitä, millainen kehys vesipisteelle tehdään. Tuo allas tietysti poistetaan ja hanakin varmaan vaihdetaan. Itse olisin toivonut jotain vanhaa, kulunutta lipastoa, johon allas upotettaisiin, mutta niin paljoon ei mieheni sietokyky veny. Sen pitää olla "siisti". Kyllä me varmasti löydämme molempia miellyttävän kompromissin. Mieheni käy joka päivä (?) tori.fi:ssä tarkastamassa uudet tarjokkaat kaikesta mahdollisesta ja sitten hän laittaa sopivia minulle vinkiksi sähköpostiin.

Viimeisin löytö on tämä, paitsi että kuva onkin etuovesta:

 Minusta tämä näyttää liikaa takalta ja värikin on ihan väärä.

Tällainen ihanuus löytyi täältä

Olisin mieluiten valinnut sellaisen lipaston, mihin pääsee pyörätuolilla aivan lähelle, mutta niin leveään kalusteeseen ei tuossa huoneessa ole tilaa.

Mitäs tykkäätte ideasta?

Jos jollain olisi tarjota kuvaa vastaavista "kyhäelmistä" / tuunauksista, olisin niistä oikein kiitollinen. mervi.lamminen@uusikaupunki.fi

Makuuhuoneen tapetti

Kävimme lauantaina Väri-Ukissa katselemassa uuden talon pintamateriaaleja. Kaakeleita kylppäriin, lattiaa keittiöön, olohuoneeseen ja makuuhuoneeseen sekä tapettia makuuhuoneeseen.

Tässä laitan muistiin makkarin tapettimietintöjä. Aloitin makuuhuoneen uudistamisen jo täällä vanhassa kodissa ennenkuin edes tiesimme ostavamme uuden talon. Päätin silloin jo sen yleisväritykseksi harmaan. Siitä pidän kiinni nyt uudessakin kodissa.

Takaseinälle sängyn taakse haluan tummanharmaapohjaisen isokuvioisen  tapetin. Muut seinät ajattelin alunperin maalatuiksi, mutta eilen ehkä saivat minut kallistumaan yksivärisen tapetin kannalle. Se on kuulemma helpompi laittaa, kun alla on vanha tapetti.

Rautiassa myydään tätä, kuulemma viime viikolla saapuneen kuvaston tapettia. Tapetin löysin myös netistä, täältä: http://tapettia.fi/tuote-osasto/tapetti-mallistot/myself-tapetit/

Väritys tottakai heittää näissä kuvissa. Tämä alemman kuvan tapetti on aivan samaa väriä kuin tuon päätapetin vastaava kohta. Eikä se luonnossa ole noin vihertävä, vaan ihan aito harmaa. Tuossa ornamenttitapetissa on jonkun verran hopeankiiltoa. Seinällä tästä tapetista erottuu selkeät pystyraidat.

Toisaalta kävimme katsomassa tummanharmaalla pohjalla ja vaaleammilla kuvioilla olevia tapetteja. Ne olisivat ehkä vähän rauhallisempia. Olen suunnitellut, että tuolle seinälle en laita mitään "koristuksia" paitsi tekemäni valkoisen kranssin. Ehkä sen tausta saisi olla rauhallinen.

Tämäntyyppisetkin vaihtoehdot olisivat mieleisiä, vaikkei tämä nyt juuri niistä katsotuista mikään ollutkaan:

Olin vähän hämmästynyt ja iloisesti yllättynyt, että mieheni lämpeni ideoilleni. Luulin, että hän vastustaisi noin tummia vaihtoehtoja. Mutta ei, itseasiassa hän löysi kaikkein parhaat vaihtoehdot. Emme vielä valinneet mitään, pitää vielä miettiä ja käydä uudestaan katsomassa.

Kumman sinä valitsisit, vai onko nämä molemmat ihan nounou? Laittaisitko muut seinät tapetilla vai maalaten?

Seuraavalla kerralla lattiavaihtoehdoista.

Pellavasydämen Mervi

Rokokoota

Ensimmäinen huonekaluhankinta - jos ei myymäläkalustusta lasketa - on siirretty uuteen kotiin.

Ideana koko yhdistetyssä koti/myymälä -projektissahan on ollut se, että voin kotoa käsin pitää putiikkia. Toisaalta kun olen jokseenkin huonossa kunnossa, tarvitsen lepopaikan. Välillä pitää saada jalkoja vaatatasoon. Tätä varten olen suunnitellut "konttoriini" jonkinlaista makuupaikkaa. Alunperin pidin kiinni vanhasta talonpoikaissohvasta, sivustavedettävästä. Tähän hätään sellaista mieleistä ei kuitenkaan löytynyt. Selaillessani Tori.fi:n tarjontaa tuli eteeni rokokoo-sohvakalusto, joka alkoikin miellyttää silmää.

Olen aina ollut romantiikan perään. Kaikki kiermurainen ja kukkaismainen on miellyttänyt sisustussilmääni. Tämä nyt taitaa ruokkia sitä.

Tämä sohvakalusto on kuulemma ollut vain "koristeena" ja siksi hyvin säilynyt. En ole vielä tätä itse livenä nähnyt, tässä ne ovat mieheni kuvaamana. Tällaisenaan ryhmä ei kuitenkaan tule esiintymään. (Eikä tuo pöytä taustalla kuulu joukkoon, ei todellakaan...)

 

Sohva tulee olemaan näin. Tämä on toimistohuoneeni ja tuohon seinälle sohvan yläpuolelle olen jo suunnitellut käsityönä tehtävän "jutun". Eikös olekin ihan toimistokaluste? Täältä minä sitten nousen  tukka pystyssä palvelemaan asiakkaita, kun ovikello soi...

Sohvan vastapäiselle seinälle tulee työpöytä ja jotain hyllykköä. Missään tapauksessa en yritäkään löytää samaa tyyliä, vaan jotain käytännöllisempää. Vaan eipä sillä pöydällä sikäli ole väliä, että aina se on täynnä tavaraa, niin ettei pintaa näy. Vai voisko ajatella, että aloittaisi uudessa paikassa uudenlaisen tyylin. Että olisikin aina pöytä siisti. Sellainen klaffipöytä voisi olla kiva.

 

 

Luulen, että nämä tuolit tulevat putiikin eteiseen. 

Minulla on alusta asti ollut sellainen visio, että haluaisin eteisestä houkuttelevan. 

Eikös tähän olisi kiva istahtaa, kun on ensin riisunut päällysvaatteet. "Ole kuin kotonasi!"

Istuisimme asiakkaan kanssa näissä tuoleissa ja sitten "joku" tarjoilisi juomaa...pöh!

Tällaisen tuolin ostin keväällä kierrätyskeskuksesta ja tämän olen jo aiemmin esitellytkin. 

Alan varmaankin olla vanha, kun kerään tällaisia vanhojen ihmisten kalusteita. 

Eikös nämä vähän sellaisia ole? 

Tämä tuoli tullee kuitenkin asunnon puolelle. Sirona se sinne ehkä mahtuukin.

Huomaatko tuolin yläpuolella ovenkarmissa tuollaiset vastaanottovalot. Olisko vähän kivat säilyttää?

 

 Oletko yllättynyt valinnoistani? 

Pellavasydämen Mervi

Hankaluuksia

Eipä sitä ostaessamme Neuvolataloa tiedetty, miten byrokratia aiheuttaa hankaluuksia. Talo on 50-luvulta asti ollut neuvolakäytössä ja tontti on yleisten rakennusten tonttina kaavoitettu. Nyt, kun me muutamme siihen asumaan, pitää kaavaa muuttaa. Kaupunki lupasi jo tarjotessaan talon myyntiin tehdä siihen kaavamuutokset.

Nyt on kuitenkin niin, että kaavamuutos saattaa kestää vuosia ja päädyttiinkin hakemaan poikkeuslupaa. Puoli vuotta on kulunut, eikä mitään ole tapahtunut. Emme saa rakennuslupaa asunnon muutostöille, eikä remonttia siis voida aloittaa. Ainoastaan seinien maalauksia on tehty. Kovin kummalliseksi koemme senkin määräyksen, että huushollissa PITÄÄ OLLA ETEINEN. 

Piirtäjällä oli ehdotus, joka olisi vienyt minun toimistoni. Kieltäydyin ehdottomasti. Aikansa keskusteltuamme päätimme, että eteinen tehdään liikkeen puolelle. Minä kuljen joka tapauksessa sitä kautta. Olisin ehkä sulattanut kummallisen asian paremmin, jos olisin kuullut asiaan perustelut. Tuntuu hassulta, että joku määrää, että ulkovaatteille on oltava komerot. Sillä kun ei kuulemma oke väliä, vaikka eteinen olisi sisemmällä huushollissa. Sen ei siis tarvitse olla ulko-ovella. 

Toinen hassu asia - minun mielestäni - on se, että liikkeen puolta ei voi rakennuspiirustuksissa nimittää liikkeeksi. Ei myöskään myymäläksi, työhuoneeksi, ompelimoksi tms. Jos nimittäin näin tehtäisiin, pitäisi puoti ja asunto eristää toisistaan. Mutta kun meidän kohdalla ne sulautuvat toisiinsa. Näin ollen meillä taitaa olla hulppea "kotiteatterihuone" ja mitä muita tiloja lieneekään...? 

Tätä kirjoittaessani välähti mieleeni, että onhan talossa aikaisemminkin asuttu. Mitenkähän se silloin on ollut mahdollista, kun me emme saa muuttaa? Onko kaava muutettu vasta myöhemmin - mene ja tiedä? Kummallinen sanonta muuten tuokin.. joka tapauksessa odotan innolla, että pääsen aloittamaan putiikin pidon mahdollisimman pian. Sitä ei kaavakaan kiellä. Kai? 

Oletko törmännyt vastaaviin byrokratian määräyksiin?

Pellavasydämen Mervi

Pellavasydän hahmottuu

Neuvolatalon "remontointi" on saatu ensimmäiseltä osaltaan päätökseen. Liikepuoli alkaa olla valmis. Siellä ei tarvinnutkaan tehdä muuta kuin maalata seiniä. Nyt puitteet on valmiit. Mieheni on kasannut Tiimarista saamiamme hyllyjä ja niitä muuten riittää! Nämä huoneet on pienemmästä sivuhuoneesta, josta tulee käsityötarvikkeiden myyntitila. Ai niin, tässä huoneessa piti mahtua pitämään kursseja, mutta miten mahtaa olla - ei taida onnistua?

Minkähän kivan systeemin keksisi kankaiden esittelyyn?

Tällaienen söpö jakkara löytyi talosta

Mieheni on ehtinyt jo istuttaa kukkapenkinkin. Ruusuja ja jotain muuta...

Kaikissa talon ikkunoissa on tuollaiset kiinteät "laudat"

Tästä se lähtee, uuden Pellavasydämen elämä! Syyskuussa olisin toivottavasti siinä kunnossa, että pystyisin pitämään putiikkia auki edes muutamana päivänä. Oikeastaan isoin ongelma on "logistiikka". En pääse kotoa yksin lähtemään, eli minun pitäisi saada vaikeavammaisen taksikortti, jotta kulkeminen onnistuisi invataksilla. Maalaisjärjellä ajatellen sen pitäisi olla itsestään selviö, mutta mikä tässä maailmassa ja varsinkin viranomaisverkostossa on?

Pellavasydämen Mervi

Nyt se alkaa!

Vasta viime perjantaina tehtiin kauppakirjat terveystalosta. Itse olen sairaalassa yhdeksättä viikkoa, joten mieheni allekirjoitti omasta ja valtakirjalla myös minun puolestani. 

Työt talolla on myös alkaneet. Viikonloppuna Aarre teki siellä lähinnä raivaushommia. Tontilta tuli kuulemma kaksi jätesäkillistä roskaa, siis ihan roskaaroskaa. Kadun varsi on tainnut muodostua nuorison oleilu- ja ruokailupaikaksi. Toinen kohde oli kellarikerros, joka oli jätetty aika siivottomaan kuntoon.

Seuraavaksi on vuorossa liikepuolen seinien maalaus. Harmi, että en pääse paikalle, että saisi näistäkin vaiheista kuvia muistojen arkistoon.

Pellavasydämen Mervi

Tervetuloa!

Otetaan varaslähtö Pellavasydämen uuden Neuvola-kodin seuraamiseen.

Kauppakirjat on vielä kirjoittamatta, koska kaupunginvaltuuston hyväksyttyä kaupan on varattava neljän viikon valitusaika ja vasta tämän jälkeen kauppa voidaan oikeasti tehdä. Me elämme siinä toivossa, että mitään valituksia ei tule, vaan kuukauden päästä olemme oikeasti tämän talon omistajat.

Pellavasydän blogini lukijat saivat ehdottaa nimeä tälle remonttiblogille. Monien hauskojen nimien joukosta valitsimme mieheni kanssa pitkän mutta kuvaavan nimen "Pellavasydämen uusi Neuvola-koti". Yksi ehdotus sai minut "repeemään" ja se on tuo termi "Remppa-Mervi". Ai kuin se kuulostaa korvaani kuvaavalta. Mervi tarvitsee remppaa, Mervi tekee remppaa, Mervi on vähän reppanaa...

Tästä se lähtee. Pikkuhiljaa kiihdyttäen. Täyteen vauhtiin pääsee remontti ja tämä blogi sitten, kun kauppakirjat on käsissä ja varmuus sydämessä. Jotain pientä sitäkin ennen.

Olet sydämellisesti tervetullut seuraamaan remonttia!

Remppa-Mervi