Pohjapiirros

Pohjapiirros

sunnuntai 1. marraskuuta 2015

Sisustuskipinä syttynyt

Muutimme kesän kynnyksellä osittain remontoituun neuvolakotiin. Siihen aikaan oli monenmoista minun elämässäni; sairautta, sairaalaa, leikkausta, kipua ja huolta, joten kovasti en kodin sisustamiseen kyennyt keskittymään. Putiikin pitäminen vei viimeisetkin voimat. Tiedossa oli marraskuinen leikkaus, joten mieli oli jokseenkin myllerryksessä kaiken aikaa.

Nyt on saatu putiikki pyörimään, avustajat auttavat siellä joka päivä fyysessä työssä. Viimeisin leikkaus on tehty ja olen päässyt toisesta kyynärsauvasta pitkälti eroon.

Muutama päivä sitten huomasin, että alkoi taas kiinnostaa Talon toinen pää - oma koti, ja sen keskeneräisyys rupesi harmittamaan. Tai oikeastaan siinä taisi käydä niin, että mieheni oli saanut muuttopuuhat valmiiksi (kymmeniä, kymmeniä autokuormia hän on siirtänyt) ja nyt tämä kyselemään minulta, että "milloinka niitä tauluja alettais katselemaan?"

Onko muuten lukijoissa samanlaisia sisustajia kuin me - että tavarat on aina samalla paikalla? Tuo taulu kuuluu pianon päälle. Tämä matto kuuluu näiden huonekalujen alle jne... sama kuvio toistuu muutosta toiseen, asunnosta toiseen siirtyy sama kombo.

Nyt meillä on ensimmäisen kerran katkennut tuo ketju. Tämä huoneisto on niin erilainen. Pianoa ei tuotukaan, eikä kirjahyllyäkään..... nyyh. Tavallaan aloitimme puhtaalta pöydältä.

Halusimme muuttaa tyyliäkin. Keittiö esimerkiksi suunniteltiin täysin moderniksi. Koko alakerran asuntoa yhdistää harmaa yleisväri. Paljon laitoimme huonekaluja pois, jopa tänne ostettujakin lähti kiertoon. Emme halua tehdä kompromisseja, vaan sisustaa vain niillä kalusteilla ja tavaroilla, mistä oikeasti pidämme.

Yhdeksi ongelmaksi muodostuivat matot. Muualle emme mattoja laitakaan kuin olohuoneeseen. Minä kompastelen mattoihin, joten niitä "surmanloukkuja" ei haluta. Ja koska lattioissa on uudet päällysteet, haluamme ihailla niitä, eikä peittää matoilla.  Keittiössä ja olohuoneessa on samanlainen lankkulattiaa markkeeraava laminaatti, josta pidämme kovasti. Olohuoneessa se alkoi kuitenkin näyttää liiankin modernilta muuhun kalustukseen verrattuna. Entiset matot eivät tuntuneet sopivan alkuunkaan. Etsimme ja etsimme mattoja lähialueen kaupoista, sovittelimmekin niitä lattialle, mutta mikään ei tuntunut natsaavan.

Ette ikinä arvaa, missä meidän matto-ongelmamme tuli ratkaistuksi! LIDLISSÄ! Kerran siellä käydessämme pikapikaa ruokaostoksilla näimme maton, jota olimme etsineet. Ostimme niitä kaksi ja nyt olen oikein tyytyväinen olohuoneeseen. Halvalla harvoin saa hyvää: käytäntö osoittaa tämän maton kestävyyden, mutta kaunis se on.







Tässä yhteydessä laitoimme myös tauluja seinille, pysy siis kuulolla!            Remppa-Mervi











Ei kommentteja:

Lähetä kommentti